Nyt keväällä, kun luonto on alkanut heräämään vauhdilla, oma päivätyöni ja arjen kototiyöt ovat hidastaneet valokuvausharrastukseen uppoutumista. Mutta viikonloppuna tein irtioton kodin velvollisuuksista, ja vietin pari-kolme tuntia ulkoilemalla kameran kanssa kolmessa kohteessa. Ajelin ensimmäiseksi Konneveden Siikakoskelle katselemaan kevään etenemistä siellä. Viimeksi kuukausi sitten siellä käydessä kohtasin tutut koskikarat ja muutaman sinisorsan jäiden keskeltä virrasta. Nyt siellä oli jopa hieman hiljaisempaa, koska kuvia sain koskikarasta sekä telkkäparista. Alueella lensi myös muutama lokki sekä variksia, koska kosken alueella oleva kalankasvattamo kiinnostaa lintuja alati. Seurasin koskikaran ja telkkien sukeltelua, ja napsin muutaman kuvan.
Seuraavaksi ajoin Kuusakoskelle Laukaan lähelle. Kosken alue oli vielä tyhjä linnuista, ainakin kahlaajia siellä ei näkynyt. Siellä en siis viihtynyt montaahetkeä, jatkoin kohti kotimaisemia. Tulomatkalla tarkastin vielä suuren muuttolintualueen, mutta siellä oli vain viitisentoista joutsenta pellolla. Eli selvästi pääjoukko on viellä tulossa, aktiivinen aika alkaa hieman myöhemmin.
Kotipihalla olen jo lopettanut talviruokinnan linnuille ja siirtänyt ruokintapisteen valokuvaukselle otollisempaan paikkaan. Olen laittanut vielä pähkinärouhetta saataville, ja rakentanut viereen kuvaukselle otollisemman telineen metsästä löytämästäni puunrangasta johon lintu istahtaa ennen syöttölaitteelle lennähtämistä. Näin saan kuvattavan linnun haluamaani paikkaan valokuvattavaksi. Sen kohdan tausta on rauhallinen kymmenien metrien päässä oleva tontin takarajapuusto, jolloin häiritseviä risuja kuvaan ei tule. Tiedän, että monet eivät pidä linnun potrettikuvaa hyvänä, mutta omaa silmää miellyttää rauhallinen, taustaltaan sumentunut kuva. Katse siirtyy silloin ainoaan terävään kohteeseen kuvassa, joka on siis kuvattava lintu.
Pihallamme vierailee tällä hetkellä sinitiainen, varpunen sekä talitiainen, harakat, mustarastaat, fasaani ja viimeisimpänä tulokkaana punatulkku. Näistä vain sinitiaiset ovat löytäneet uuden ruokintapaikan. Näistä oman pihan linnuista sitten blogitekstiä myöhemmin pitkin kesää.
In english
Now in spring, as nature has started waking up rapidly, my day job and everyday chores at home have slowed down my ability to immerse myself in photography. But last weekend I broke free from domestic duties and spent a couple of hours outdoors with my camera, visiting three locations.
I drove first to Siikakoski in Konnevesi to see how spring was progressing there. A month ago, on my last visit, I encountered the familiar dippers and a few mallards among the ice in the river. This time it was actually a little quieter — I managed to get shots of a dipper and a pair of goldeneyes. A few gulls and hooded crows were also flying around the area, as the fish farm near the rapids is a constant draw for birds. I watched the dipper and the goldeneyes diving and snapped a few photos.
Next I drove to Kuusakoski, near Laukaa. The rapids area was still empty of birds — at least no waders were to be seen. I didn’t linger there long and continued towards home. On the way back I checked a large migratory bird area, but there were only about fifteen swans in the field. Clearly the main flocks are still on their way, and the busy season will begin a little later.
At home, I’ve already stopped winter feeding for the birds and moved the feeding station to a more photography-friendly spot. I’ve still put out some crushed peanuts, and next to the feeder I’ve built a more photogenic perch from a log I found in the forest — a place where birds land before flying to the feeder. This way I can get the bird exactly where I want it for the shot. The background at that spot is a calm tree line at the back of the property, tens of metres away, so no distracting twigs end up in the frame. I know many people don’t consider a posed portrait of a bird a great photograph, but what pleases my own eye is a calm image with a soft, blurred background. The gaze is then drawn to the only sharp subject in the frame — the bird itself.
Our garden is currently visited by blue tits, house sparrows, great tits, magpies, blackbirds, a pheasant, and the latest arrival — a bullfinch. Of these, only the blue tits have found the new feeding spot so far. I’ll be writing more about our garden birds later throughout the summer.